Ensimmäisen Santiagossa vietetyn viikon lähestyessä loppuaan olemme hieman edistyneet sekä asunto- että koulurintamalla. Asuntoja olemme käyneet katsomassa Carmen-välittäjän kanssa kymmenkunta ja etsintä jatkuu. Näistä kymmenestä yksi on ollut sellainen, mikä ehkä tulisi kysymykseen, mutta näin aikaisessa vaiheessa emme vielä halua päätöstä tehdä. Carmen on oikein mukava ja tarmokas ja hän on tarkoituksella kierrättänyt meitä eri puolilla kaupunkia, jotta osaisimme kohdentaa etsintää pienemmälle aluelle. Tässä vaiheessa vahvoilla on tämä väliaikainen asuinpaikkamme Tobalaban metroaseman tuntumassa. Tälle päivälle suunniteltu katselmus peruttiin vesisateen vuoksi, omistajat kun eivät halua sadesäällä porukkaa asuntojaan likaamaan kurasilla kengillään. Yritämme uudestaan maanantaina.

Keskiviikkona kävimme yhdessä koulussa, joka ehkä saattaisi tulla kysymykseen ja tilaakin olisi. Hakuprosessi vaan tuntuu kovin hankalalta. Koulu ei voi tehdä päätöstä ennen kuin toimitamme edellisestä koulusta lausuntoja, joita emme voi saada ennen kuin koulut taas loppukuusta Meksikossa alkavat. Koko kuukausi olisi siis pelkkää odottelua, eikä lopputuloksesta mitään takuita. Ihan sattumalta kauppareissulla huomasimme yhden uuden vaihtoehdon, jonne saman tien tungimme sisään lisätietoja kyselemään. Siellä olikin huomattavasti joustavampi meininki ja tänään jo veimme kopiot aikaisemmista koulutodistuksista ja sovimme pääsykokeen maanantaille. Lupailivat, että jos koe menee kohtuullisesti saattaisi paikka sieltä auetakin. Koulu olisi lisäksi ihan lähellä ja sopivasti kaavailemme asuinalueen tuntumassa, jopa kävelytäisyydellä.

Matkalaukutkin ilmestyivät ilmoitetussa aikataulussa keskiviikkona, ja salmiakitkin olivat tallessa. Eivät tosin missään vaiheessa ilmoittaneet puhelimitse niiden saapumisesta, joten olin kohtalaisen varma, että turha niitä on edes odottaa. Laukut oli jätetty porterolle sillä aikaa kun olimme kaupungilla, vaikka Air Francen netissä toimivassa jäljitysohjelmassa ei samana aamuna ollut vielä mitään tietoa niiden kohtalosta.

Harrastuspuolellakin olemme jo päässeet vauhtiin. Nicon on tarkoitus aloittaa viikon päästä Manga-kurssi, ja minä innostuin samaisen Japanin kulttuuri-instituutin järjestämästä Amigurumi-kurssista. Ensi  viikolla pitäisi käydä ilmoittautumassa.

Mikäli aurinko viikonlopun aikana näyttäytyy, yritän ottaa valokuvia kaupungilta. Mitään erityisiä suunnitelmia ei meillä vielä ole, mutta emmeköhän yritä kaupungilla käydä.